Kriisin poikasta....

Kaipa tämä on jokaisella bloggaajalla joskus edessä... nimittäin mitä tehdä alkuhuuman jälkeen. Syy hiljaiseloon on se, että olen mietiskellyt jatkanko blogin kirjoittamista vai lopetanko koko homman. Onhan tässä oma vaivansa ja annat osan itsestäs muiden arvosteltavaksi. Varsinkin kun kyseessä on mulle niin rakas harrastus...

Päätin kuitenkin jatkaa ja alkaa taas nauttia tästä hommasta!

Vaikka blogisssa on ollut hiljaista olen kuitenkin värkännyt kaikenlaista. Osallistuin nimittäin ekaa kertaa käsityökilpailuun! Kilpailussa piti tehdä joulukuusen latvatähti omalla tekniikalla. Materiaalinkin sai valita omista varastoista. Noh, arvakkaa vaan mikä se materiaali oli? Langastahan mä sen tähden tein : ) Kilpailu loppuu 1.10 ja lupaan, että kerron sen jälkeen kuinka tämän tähden tein. Niin joo ja, jos.ootte tulossa Tampereen käsityömessuille tänä vuonna kannattaa käydä kattomassa näyttely, joka on koottu kilpailuun osallistuneista tähdistä.

Neuloille pussukka

Viimeaikoina on ideoita syntynyt ja mahdollisuuksien mukaan toteutettu. Tämä neulapussukka on yksi niistä. Langan kehräsin itse ja kinnasneulalla neuloin tanskalaista pistoa käyttäen. Pussukka toimii niin, että huopa taitellaan neulojen päälle ja nauhasta vetämällä vedetään paketti pussukan sisään.

Ekoilua lasipurkeilla

Pojilla on aikamoinen läjä pieniä legoja ja kuten arvata saattaa on aika ärsyttävää ettiä siitä läjästä yhtään mitään. Joten tarvittiin säilytysratkaisu joka on läpinäkyvä ja tarvittaessa saa suljettua korkilla. Mietin ja mietin mistä tälläsen tekisin ja sitten muistin nähneeni tälläsen ratkasun jossakin tee se itse- kirjassa. Mallissa oli käytetty pilttipurkkeja, mutta niitä ei ollut saatavilla ja ne olisi muutenkin ollu vähä liian pieniä joten käytin kaikki vanhat lasiset säilykepurkit tähän. Haastetta toi purkkien koot, jotka vaihtelivat jonkin verran, mutta toisaalta tästä tuli paljo mielenkiintoisemman näkönen näin. Kannet päällystin huovalla ja kirjaimet liimasin pikaliimalla paikalleen (kirjaimet on muuten löytö kirppikselta :) ) . Eli nyt vaan järjestelemään erikoiset osat näihin lokeroihin ja toivotaan että järjestys pysyy :D

Ihan vaan tekemisen ilosta

Tein ittelleni värttinät : )  googlatessa värttinää törmäsin sellaseen missä tuo keskiosa oli tehty cernit massasta. En halunnut kopioida suoraan ideaa vaan päätin käyttää sellasia materiaaleja mitä multa löytyi kotoa. Poikien jämä puupalikka pussista löysin tikun ja painon, äitiltä sain koukut ja hama helmet sain omasta varastosta. Kun materiaalit oli kasassa maalasin puuosat askartelumaalilla ja liimasin kaikki osat paikoilleen kuumaliimalla.

Kehrääjän käsikirjat

Joo-o en mä kyllä yhtään tienny mihin ryhdyin kun tuon rukin hommasin :D Enkä mä toisaalta ajatellu tän mitään yli helppoa olevankaan. Alussa kiusas ehkä eniten se rukin säätäminen. Rukkia ei oltu käytetty varmaankaan vuosiin ja osat kaipas kiristystä ja rasvausta toden teolla. Monet kerrat kattelin youtubesta videoita kehräyksestä ja yritin keksiä mistä johtuu ettei rukki rullaa lankaa rullalle. Sinnikkyys palkittin ja rukkivanhus pyörii ja rullaa! Sen jälkeen kun sain homman tomimaan putos postilaatikosta tuo kehrääjän käsikirja :) Pikkuusen aikasemmin sekin olis voinu tulla, mutta hyvä näinkin, tulipahan vähä tuumailtua tuota rukin toimintaa: ) Toinen kirja on 80-luvulta, mutta ihan paikkansa pitävä vielä tänäkin päivänä. Aika paljo noissa oli samoja asioita, mutta tässä vanhemassa oli mainittu kinnasneulakin! Kaikesta huolimatta oon niin innostunut tästä ja on tää niin ihanaa! Nyt tarttee vaan saada muutama lammas sinne takapihalle puputtamaan ruohoa tai löytää läheltä tuottaja joka pesee ja karstaa ne villat mun puolesta niin, että saan vaan kehrätä...

käsin kehrättyä lankaa

Aikamoista efektilankaa tästä tuli, mutta onpahan omasta rukista ja omilla näpeillä väännettyä :) Lähdin siis tyyöstämään lankaa novitan hahtuvasta. Se oli oikeastaan ainutta mitä sattui olemaan sunnuntai ilalla saatavilla. Kun rulla tuli täyteen siirsin sen vyyhdille ( ja huommasin, että mä tartten niddy noddyn), solmin vyyhdin ja upotin kuumaan veteen. Kun vesi oli jäähtynyt siirsin vyyhdin kuivumaan jonka jälkeeen lanka olikin käyttövalmis. No ihan oikeesti se olis pitäny vielä kerrata, mutta materiaali ei riittäny ja vähä on vielä vajavaiset nämä työkalut sen työn suorittamiseen.
Pitkästä aikaa päätin tehdä jotakin kinnasneulalla ja olihan mulla se uus kinnasneulakin markkinoilta ; ) Pistona käytin tanskalaista pistoa ja lankaa kaksinkertasena. Hahtuva kiekko kului kokonaisuudessan lankaan ja koko lanka kului tähän rusettiin, joka on kummallakin puolella pussukkaa. Aika löysäähän siitä tuli, mutta ei se oikeastaan haittaa ollenkaan tässä työssä.

Koukku rukkiin

Kaikessa yksinkertaisuudessaan koukku on rautalangasta tehty tikku jonka pää on taitettu koukuksi. Pelkkä rautalanka tuntui kuitenkin niin tylsältä, että oli ihan pakko tuunata oma koukku markkinoilta löydetyistä helmistä. Lopputuloksen näette tuossa alhaalla : ) Runko on siis rautalangasta ja nuo helmet liimasin kuumaliimalla paikalleen. Päähän vielä satiininauha, että koukun saa roikkumaan käden ulottuville.

Isokyrön 1700-luvun markkinat

Tänään lähdettiin poikien kans ajelemaan Isonkyrön markkinoille, jotka järjestetään joka vuosi kirkon juurella. Markkinoilla oli kyllä kaikenlaisia myyjiä tavaroineen ja nyt harmittaakin niin kovaa kun hoksannu ottaa yhtään kuvaa markkinoilta :( Pojat söi makkaraa ja tikkaria hyvällä ruokahalulla samalla kun katteltiin kojujen antia. Löysin karstattua lampaan villaa, hirvenluisen kinnasneulan ja sukkasienen (hmmm.... tuo viimenen voi kuulostaa vähä kummalliselta:)
Lampaan villa oli kotoisin tutulta lammastilalta Karperööstä. Se oli pesty ja karstattu, mikä on ihanaa, koska en omista karstoja enkä oikeen välitä lampaan pskan hajusta pienessä kerrostalo asunnossamme :D Saa nähdä ny minkälaista " taidelankaaa"  saan siitä aikaseksi. Villoja ostaessani muistin, että tarten muutaman ison helmen koukkua varten. Koukulla saan otettua kiinni karanneen langan rukista, mutta siitä myöhemmin. Helmisataman kojusta löysin rukin tyyliin sopivat helmet. Arvokkaita ne kyllä oli, mutta hienoja!
Noita kinnasneuloja ei kovin usein vastaan tuu ja nyt olinkin niin iloinen kun löysin tämän. Kinnasneula on siis hirvenluusta ja tuntui käteen mahtavalta vaikka se nyt on tehtykin luusta. Luiset neulat on kyllä ehdottomasti parhaita, ne luistaa ja tuntuu käteen viileiltä. Kyllä siinä vähä tuli mietittyä, että kuinkahan sitä luuta muokataan... meillä on hirvestäjä perheessä ja voisin saada sitäkautta luita, voi olla kyllä vähä liian sotkusta hommaa.
Sukkasieni on kans sellanen mitä en oo koskaan aikasemmin nähny myynnissä missään. Se siis laitetaan korjattavan villasukan sisään ja sen päällä korjataan sukka. Ikänä en oo villasukkaa korjannu, että en sen tarkemmin tiedä tekniikkaa, mutta eiköhän sekin aika tuu kun se pitää opetella. Nyt on ainakin kunnon vehkeet siihen hommaan : )

Kierrätystä - virkkuukoukkupenaali

Jotkut pitää kutimia laatikossa, toinen muovipussissa ja yks hukassa :D mulle taas on aina ollu tärkeetä pitää tavarat järjestyksessä ja helposti saatavilla. Viimeaikoina oon alkanu tehdä isompien töiden välissä tälläsiä tarvike pussukoita tai säilyttimiä. Niitä on kiva koristella ja nauttia sitten niiden ulkonäöstä kun ne pääsevät käyttöön.
Tuolla rukin haku reissulla löysin vanhan penaalin, jonka päätin muuttaa virkkuukoukkupenaaliksi. Penaali maksoi 1€, joten suurta tappiota ei syntyisi vaikka menisikin mönkään :D Pyörittelin eri päällystysvaihtoehtoja ja päädyin lopuksi neulomaan käsin huovan penaalin päälle. Liimasin kuumaliimalla pitsin ja soljen ja tulostin etiketin, joka kertoo sisällön.

Rukki sai uuden kodin

Joo-o kuulkaa, menin ja ostin ittelleni rukin :D Mentiin sitten porukalla kattomaan sitä ja hyvä se oli muidenkin mielestä. Eihän se uus oo ja käytön jälkiä siinä on, mutta toimiva se kuitenkin on. Likanenhan se oli ja ekaks piti putsata kaikki osat huolella ja tulipa samalla tutkittua kaikki osat yksitellen. Niin ja kyllä mä vähä mietin kans, että miten sitä vois koristella... nimikirjaimet kai on ollu se kaikkein perinteisin tapa, hmmm pitää vielä tuumailla tätä...
Sitten pitikin virittää uudet langat rukkiin ja sehän ei mennykkään ihan heittämällä :D Kyllä me tuumailtiin ja pähkäiltiin niiden kans, mutta lopuksi se vain alkas sujua ja osat liikkui niikuin niiden pitikin. Varmaan se entinen omistaja puhalsi pyörään vauhtia jostakin pilven reunalta... Kuvasta näkee, että jotaki on jo kehrättykkin :D Ylpeä olen ensimmäisestä langasta, jonka olen ikänä kehränny! Kuituna käytin novitan hahtuvaa ja sitä olikin aika hauska kehrätä. Jatkossa siis luvassa myös kehräys juttuja ja varppina jotakin värttinästä kans!

Rukin ihanuus ja järjen jankutusta

Oon kauan jo haaveillut rukista, mutta en vaan oo saanu aikaiseksi hankkia sellasta. Tänään kirpparilla näin tämän ihanuuden ja ihastuin heti ensisilmäyksellä! Yritin tiirailla hintalappua, mutta en saanut selvää kun rukki oli niin korkealla. Noh järjen äänikin sanoi, että älä katso mene pois, ei sulla ole aikaa eikä paikkaa tuolle... jätin rukin ja tein uuden kierroksen kirpparilla, mutta samalla mielessä oli tuo rukki. Lopuksi päätin käydä vielä katsomassa sitä ja nyt katsoin hinnankin. Se oli vain 20€! Katsoin nimittäin yksillä markkinoilla vastaavaa, mutta huonokuntoisempaa rukkia ja se maksoi 80€. Hinta olisi todellakin kohdallaan, mutta entä se kunto.... hmm.... sitä kun ei koskaan voi tietää näistä vanhoissa tavaroissa. Nostin rukin hyllyn päältä alas ja kokeilin painaa jalkaa ja voi että kun sitä oli ihana painaa ja kuunnella sitä rukista tulevaa hiljaista ääntä! Vieläkin voin tuntea sen mielihyvän tunteen minkä koin kun painoin sitä jalkaa, ihanaa! Järki jätti rukin kauppaan ja käski nukkua yön yli... ajattelin mennä sitä vielä huomenna kattomaan toisen järjen äänen kanssa eli äitini. :) Äiti on rukilla kehränny nuoruudessaan ja toisin kuin minä on vähän perilläkin asiasta ja varmaankin osaa sanoa onko tuo kelpo kapistus ja kaikkein tärkein, että suostuuko säilyttämään sitä niin kauan, että päästään muuttamaan uuteen kotiin. Jaa-a nähtäväksi jää mikä on mielipide ja saako rukki uuden kodin...
Eikö ookki ihana koppa? Maalais sen valkoiseksi ja sielä vois säilyttää niitä kehrättyjä lankoja... Voi nään jo itteni rukin kanssa takan vieressä ja tuo kori jalkojen juuressa...

Mummola matto valmiina

Juuri ennen töiden alkua sain virkattua tämän mummola maton valmiiksi. Kuudetta kului 5,5kg ja hinnaksi tuli n. 35€. Halkasijaa en oo mitannut, mutta luulen, että ollaan aika lähellä 2m. Ajattelin, että tämä matto sopis uuden kodin olohuoneeseen, mutta voi se päätyä työhuoneeseenkin antamaan lisää inspiraatiota : )
(Kuva on otettu puhelimella eikä anna matosta aivan oikeaa kuvaa.)

Puikottimien tuunausta

Loftetin taito shop myymälässä oli kerran myynnissä tälläsiä puikottimia. Puikottimien hinta taisi olla 7€ paikkeilla ja malli oli yksinkertaisempi, mutta periaate sama. Pihinä naisena en malttanu ostaa puikotinta Loftetista ja arvasinki jo, että saisin samalla rahalla värkit useampaan puikottimeen. Noh, joku vois ajatella, että mitä sitä sitten tekee monella puikottimella? Noh, yhden voi antaa ihanalle ystävälle : )  ja loput voikin pitää ittellä :D aina kuiteski on useampi työ kesken ja onhan niitä kiva vaihdellakki välillä! Marssin siis lähimpään Eurokankaaseen hakemaan leveää kuminauhaa ja tekonahkaa, loput värkit löytyikin sitten omista varastoista. Eli puikottimen päissä on tekonahkaiset pussit ja niiden väliin on ommeltu leveä kuminauha, tekonahan päälle on sitten liimattu nuo koristeet.
Monesti oon näitä tarvinnu ja todella käteväksi havaittu varsinkin silloin kun tekee sukkapuikoilla. Silmukat ei pääse karkaamaan ja puikotki pysyy hyvin tallessa.